Ryöstö
Nainen laskeutui äänettömästi köyttä pitkin huoneeseen. Hetken kuunneltuaan hän sytytti taskulampun. Hän katseli ympärilleen ja varmistui siitä, että kaikki oli niin kuin ennenkin. Hän suuntasi kulkunsa kassaholville.
Laukustaan hän otti kumikäsineet, jotta sormenjälkiä ei tulisi. Sitten hän näpytteli tunnusluvun, jonka oli saanut tietoonsa edellisviikolla. Kassaholvin oven lukko loksahti ja se aukeni. Nainen marssi voitonriemuinen ilme kasvoillaan sisään. Hän alkoi lappaa rahoja laukkuunsa. Laukun täytyttyä hän tunki taskuihinsa seteleitä. Hän lähti nopeaa tahtia ulos kassaholvista.
Kun hän oli melkein käyden luona, hän astui huomaamattaan lasersäteeseen ja siinä samassa hälytyssireenit pärähtivät soimaan. Nainen juoksi köydelle ja alkoi kivuta ylös. Vartijat ryntäsivät paikalle ja huomasivat naisen. Liian myöhään. Hän loikkasi juuri katolle ja huomasi, kun poliisiautoja kurvasi pankin eteen. Pilkallinen nauru kaikui kaupungin yli. Nainen lähti pinkomaan painava rahalaukku selässään kattoja pitkin. Pankin vierustalot olivat melko lähekkäin, joten hän pääsi helposti katolta toiselle tasapainoitellen kattojen väliin asetettujen lankkujen päällä.
Viimein hiki otsassa hän pujahti erään talon kattoikkunasta sisään. Hän juoksi portaat alas ja pujahti ovesta ulos. Muutaman korttelin juostuaan hän livahti pubiin ja suoraa tietä takahuoneeseen.
Takahuoneessa hän riisui mustan pukunsa ja avasi tummat hiuksensa. Sitten hän puki päälleen sinisen mekon, meikkasi ja kiharsi hiuksensa. Lopuksi hän piilotti ryöstösaaliin lattialankun alle.
Kun hän astui takahuoneesta hälisevään baariin, kaikki hiljenivät ja jäivät suu auki katsomaan häntä. Jostain kuului sanottavan ´Upea asu, mutta enemmän tekee mieli sitä mitä se peittää´. Isäntä tuli Victorian luo ja uteli:
- Miten keikka meni?
- Onnistui, kytät tulivat juuri paikalle, mutta pääsin pakoon.
- Hyvä juttu, eivät voi epäillä meitä. No, menehän nyt. Sinua odotetaan, isäntä vinkkasi.
- Rasittavia nuo hyypiöt, Victoria huokaisi ja meni.
- Hei muru, tulithan sinä viimein. Luulimme, että et tule, Nick sanoi.
- Olisin voinut jättääkin tulematta, Victoria tuhahti.
- Nonono, hiljaa, viihdytät meitä, se on työtäsi. Tee se ja ilman mukinoita! Nick ärähti ja sieppasi Victorian syliinsä.
Victoria kiljaisi ja rimpuili, mutta Nickin ote piti. Isäntä kuuli Victorian huudon ja ryntäsi paikalle.
- Irti minun naisestani! Etkö vieläkään usko, että katsoa saa muttei koskea!?
- Enhän minä muuta kuin vähän leikittelin, Nick huomautti ja päästi Victorian, joka meni suoraan takahuoneeseen.
- Katsokin, että oli viimeinen kerta tai saat porttikiellon, isäntä uhkasi.
- Okeiokei, Nick myöntyi.
Isäntä lähti takaisin tiskin taakse. Juuri kun hän oli menossa takahuoneeseen, poliisit ryntäsivät sisään aseet kädessä ja huusivat antautumaan. Yksi meni takahuoneeseen ja vangitsi Victorian. Toinen vangitsi isännän. He löysivät ryöstösaaliin ja -puvun. Isäntä kysyi, mistä he saivat tietää ja heille vastattiin, että kattojen välille jätetyt lankut ja näkijäkommentit selvittivät pakoreitin. Saalis varmisti epäilyn. Tuomiota ryöstöparille tuli monta vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti