Syksyn päivärutiinia 12.8.2013

Heräsin kuudelta ja puol kasilta lähdin Pirttiniemeen talotyömaalle katsomaan, jos opettaja olisi jo siellä. No, ei ollut, joten soitin ja selvitin työssäoppi asiat ja lähdin sitten kaupan kautta työpaikalle. Neljältä menin takas Pirttiniemeen tunniksi tekemään lisää töitä, pilkkomaan tutun puita. Voimat oli ihan loppu käsistä, en meinannu saada kytkinkahvaa pohjaan, kun lähdin kohti kotia.

Kävin kotona juomassa ja lähdin fillarilla käymään Lidlissä, kun siellä oli maustehyllyjä halvalla. Ostin samalla tuliaisia isäpuolelle, kun menen keskiviikkona katsomaan häntä päksiin sen parhaan ystävän kanssa. Ostinpa samalla maitoa. Tunnin verran olin koneella, samalla siivoilin. Tiskasin ja laitoin pyykit koneeseen ja siistin vihdoin ton pöydän.

Varttia vaille kahdeksan lähdin lenkille kohti anoppilaa. Juoksin 2 / 3 matkasta ja loput kävelin, koska kuvailin.

Kävin vaihtamassa uikkarit sisällä ja menin Koskensaaren rantaan uimaan. Siellä ei ollut ketään. Kävelin suoraan ihanan kylmän viileään veteen ja sukelsin. Mikä ihana tunne! Nousin pintaan ja pesin kasvoni raikkaalla vedellä. Uin edestakaisin rantaviivaa pitkin matalalla, koska olin yksin enkä halunnut ottaa riskiä, että jotain tapahtuu ja kukaan ei ole pelastamassa.

Se oli ihanan rentouttavaa. Vedessä rauhassa uiminen rauhoitti mieltä ja sai kehon kivut laskemaan. Pidän siitä rannasta. Se on paras ranta. Siis silloin, kun siellä saa olla yksin. Nautin uimisesta. Lilluisin siinä vielä pitkään. Mutta kas kummaa. Kaksi ralliautoa kurvasi rantaan ja sieltä tuli ulkomaalaisia, nuoria ja vanhoja miehiä sekä yksi nainen. Se siitä rauhasta sitten. Lähdin samantien pyyhepäällä kävelemään pois, koska 1. Rauhaisa uintihetkeni pilattiin ja 2. En tiennyt mitä porukkaa se oli.

Onneksi pääsin suoraan lämpimään saunaan. Siellä ei kukaan tullut häiritsemään. Taas meni kiulullinen vettä. Pikkuhiljaa rentoudun saunoessa. Pystyn olemaan pidempään saunassa. Pari vuotta taukoa saunasta oli paha juttu. Taas kun saunomis mahdollisuus tuli, niin en kauaa pystynyt olemaan, ilman että alkoi huimaamaan ja pahoinvointi iski. Nyt viihdyn jo pidempään ja kovemmissa löylyissä (:

Kävelin hissuksiin kotiin ja kuvasin pikkasen matkalla. Manasin lenkkareitani. Varpaisiin sattui ihan tajuttomasti, koska kengät on pienet. Kaks kuukautta vanhat kalliit Puman lenkkarit ja ne on pienet. Ihanaa. Kolme kilsaa tuskaista kävelyä. Juuri kun aloitan lenkkeilyn ja liikunnan harrastamisen niin sitten tulee takapakkia. Mä arvasin että töissä tikkaiden alta käveleminen tuottaa epäonnea. Pitikin mennä alittamaan ne . . .

Kotiin tultua ripustin pyykit ja tein iltapalaa. Rojahdin sohvalle ja siinä ajattelin istua loppuillan, kunnes kömmin sänkyyn. Siirryin kuitenkin tähän koneelle tsekkaamaan kuvat, koska telkkarissa on erittäin huono laatu, ja kirjoittamaan blogin. Nyt palaankin takaisin sohvalle ;p

PS. Mua pelottaa että olen rikkonut rakkaan objektiivin. Se helisee, mutta tarkennus ja zoomaus toimii. Silti tulee epätarkkoja kuvia, aiemmin sain tarkkoja kuvia. Nämä tässä postauksessa ovat tällä nimenomaisella objektiivilla. No, eihän siinä muuta kuin kysyä rakkaalta ja pahimmas tapaukses mennä ostamaan uusi. Minähän sen maksan. En vain ymmärrä missä se on voinut mennä rikki . . .